Meillä koulussa, on kiva pikku ruokala. Meidän kiva pikku ruokala on niin kehittynyt, että ruokalista on nähtävissä netissä viikon kerrallaan. Joten kävinpä tutkailemassa mitä oli päivän pöperönä. Eilisten silakkapihvien ansiosta, luotto kouluruokalaravintola Melodiaa kohtaan oli karissut. Toiveikkain ajatuksin päädyin Keskiviikon kohdalle.. mm Kreivittären lihapata... Mitä seki on? Googletan kyseisen ruoan, mutta ei löydy. Eli aistien varassa ruokalaan ja uutta päin. Onneksi Melodialla on yleensä hyvät salaatit, eli jos ei Kreivittären lihapadat nappaa nii salaattia poskeen..

Nyt kun rupee miettimään tuota nimeä ruoalle; Kreivittären lihapata. Eikai joku meijän kultasista keittäjistä oo menny metsästelemää kreivittäriä ja pilkonnu niiden pikku lihakset meijän pataan. Sit se lihapata ois aivan nimensä mukaista.

Ehkä Kreivittärien loisto siirtyy ruokailijoillekkin lihapadan myötä. Täytyy kokeilla.

Eilen tapasin entisiä luokkalaisiani. Siis kun opiskelen lähihoitajaksi, ja siirryin puolvuotta myöhempään ryhmään (syksyllä aloittaneista 07 - keväällä alottaneihin 08).  Siinä me juteltiin niitä näitä yhden todella mukavan ent.luokkalaisen kanssa (sanotaan että Marja), kunnes puhe tuli opinnäytetöistä. Marja selitti aihettaan tuttuun tapaan, tuttuun tyyliin. Kuuntelin. Eipä siinä mitään, ennenkuin kaverini maintsi sanan "elikkä", oi minulla oli niiin ikävä tätä sanaa. Marjalla oli aina tapana keskusteluissa kertoa ensin aihe, tai joku alkuspiikki jostain asiasta, sitten tuli tämä elikkä sana ja sen jälkeen suuri vuodatus aiheesta lisää. En ollut tajunnutkaan, että tämmöstä voi ikävoidä.

Voin vain kiittää entisiä luokkalaisiani kaikesta. Kun aloitimme koulun (syksyllä 07) riitelimme koko luokan kesken vähä väliä. Kunnes joululoma tuli ja nuorimmat oppilaat ruperi ehkä aikuistumaan ja vanhimmat oppilaat lepsuilemaan. Siitä alkoi meidän yhtenäinen tiivis taival.

Kun jollakin oli vaikeaa toinen tuki ja kuunteli. Itse olin syksyllä 2008 lipsunut opiskelustani ja tuli tilanne millon oli aika kertoa vanhemmille. Kysyin porukan vanhimmilta neuvoa ja sainkin paljon tukea ja kannustusta. Kiitos teille<3

Nyt olen ryhmässä jossa ei ole oikein minkäänlaista ryhmähenkeä. Niin pienessä ryhmässä kuin olenkin niin on vielä pienempiä klikkejä jotka sotkee asioita. Olin tottunut avautumaan koko luokan kesken ja nyt se lähinnä tuntuu naurettavalta. Mutta kaikkeen sopeutuu.

Mutta nyt maistelemaan Kreivittären lihapataa...